Kaupunkiin asioille luonnollisin menetelmin

Ympärivuotisen pyöräilyn lisäksi saimme pieneen perheeseemme tervetulleen ihastuttavan lisän, kaksi jo hieman iäkkäämpää Suomenhevosta. Ne ovat aikoinaan olleet nuorina hevosina kilpailukäytössä, mutta sittemmin iän karttuessa ja juoksu-uran päätyttyä koulutettu ratsuhevosiksi. Meille ne ovat erittäin rakkaita ja sen lisäksi, että ne ovat mielekäs harrastusmuoto, ne ovat meille myös kulkuväline. Kotimme on juuri taajaman ulkopuolella kaupungin kupeessa, joten kunnalla ei ole mitään sanomista eläinten pitämiseen. Luulimme aluksi, että hevosia ei voi pitää talollamme, mutta talomme tontti on juuri taajaman rajan ulkopuolella, joten saimme hevoset omiin tiloihin.

Checking_out_his_new_digsTallirakennuksen rakentaminen oli tarkkaa puuhaa, sillä sen tuli olla EU-direktiivien mukaisesti oikein mitoitettu sekä sopivasti suojaisa. Rakensimme siihen erillisen takan niin, että kylmimpinä päivinä voimme lämmittää tallin ja hevosten juomaveden. Toki viileä ulkotalli, jossa oli sopivasti ilmanvaihtoa, oli toiselle hevosista pakollinen vaihtoehto hengitysilman sairauden vuoksi. Ensimmäisen talven mittaan molemmille kasvoi tuuhea talvikarva, vaikka käytimme tarpeellisia toppaloimia aina ratsastuksen jälkeen ja kylminä öinä.

Hevoset ovat hellyttävä näky paksuine karvoineen ja meihin ollaan jo totuttu kylällä. Aluksi kaupunkiin ratsastettaessa muutamilta tuli paheksuvia katseita, mutta sittemmin meidät ja elämäntapamme ovat tulleet tutummiksi ja meidät on hyväksytty sellaisina kun olemme. Erään lähikaupan takapihalle saimme jopa hevosparkin, jonne voimme halutessamme jättää karvaiset kulkupelimme asioidessamme kaupungissa. Onneksi kaupunki ei ole ollenkaan suuri. Asukkaita koko kaupungissa on vain vajaa kymmenen tuhatta, mutta ydinkeskustassa asuu vain murto-osa, sillä kunnan rajat ovat suuret. Hevoset ovat pikkuhiljaa tottuneet kaupungin keskustaan, eivätkä ne ole enää ihmeissään liikenteen parissa kävelemisestä.

Kylmän talven aikana pyörällä ajaminen oli liian vilpoista kyytiä, joten hevosella asioiden hoitaminen oli erityisen mielekästä puuhaa. Päätimme totuttelun jälkeen ratsastaa ilman satuloita, jolloin hevosen lämmin selkä piti lämpöisenä ja tuntuma ratsastamiseen oli aivan eri luokkaa kuin satulan kanssa. Ompelin molemmille kotitekoiset kassit kupeiden molemmille puolille niin, että pystymme kuljettamaan kätevästi toppaloimet hevosille seisomisen ajaksi ja saamme tarvittavat tavarat matkalaukkuihin. Olen aika ihastunut ajatukseen ratsastamisesta ja kesän aikana aiomme toteuttaa pidemmän matkan vaeltamalla, jolloin pääsemme kokemaan luontoa aivan eri tavalla kuin kaupungissa tai kotonamme. Suunnitelma on vielä kesken, mutta se on yksi tulevan kesän kohokohdista, joita odottaa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *